Miks Aina Täytyy Käydä Näin

Tää päivä mieleeni saada jää
Kun sun kasvosi kauniit nään
Mua pelottaa
On jo aikaa kun viimeks tunsin näin
Maailmani on väärin päin
Voinko pelkoni unhoittaa
Mua rajoittavan niin naurettavan
Sen tunteen tahdon hiipuvan

Jää edes pieneksi hetkeksi
Anna mun istua viereesi
Olla hiljaa katsoa silmiin ja oppia sut tuntemaan
Voisitko suoda nyt mulle sen
Kuunnella tarinan lapsuuden
Se mulle lohtua tois
Jos et juoksisi pois
Ennen kun minut opit tuntemaan

Miks aina täytyy käydä näin
Tää ɾupee mua jo pikku hiljaa ɾisomaan
Itken nyt ihan pienen hetken
Kunnes olen valmis luopumaan
Mun sydän melko pienestä särkyy
Se on [C7]taidettu luoda tuntemaan
Olen aina ollut optinisti
Vaikka tiedän et sillä tiellä turpiin saa

Tää päivä mieleeni saada jää
Vaikken oppinutkaan sua tuntemaan