Me ei tulla näkeen enää koskaan
Äänet huutaa niin hiljaa
Me ei tulla näkeen enää koskaan
Muistot sulaa lumen mukana
Mä en oo tääl tehny vuosiin muuta ku kuolemaa
Kieli sammaltaa
Mieli on melankoliaa
Veri on lähinnä viinaa
Kai mä kiksit siit saan
Kun masentunu mieli ei jaksa jatkaa
Pää on [C7]mätä
Voiko sen vaihtaa
Tuu pliis auttaan
Mun hengitys pätkii
En haluu jatkaa
Tää luonnon [C7]muovaama halu luovuttaa
Ku menneet satuttaa
Tulevassa näkyy lähinnä paskaa
Majakat sytytin jo suvena palamaan
Promillet tippana lyö sydämeen tahtia kun koetan paeta etenevää kelloa
Onko pakko velloa
Me ei tulla näkeen enää koskaan
Äänet huutaa niin hiljaa
Me ei tulla näkeen enää koskaan
Muistot sulaa lumen mukana
Tääl taivas on [C7]kääntyny väärinpäin
Näköala nurinpäin
Suuntana tuomio
Tääl mies matkalla on [C7]alaspäin
Turtunu mieli ei jaksa ees pulloist pohjii naukkailla
Seuraks ɾaitilta kalmoja kun mieli käy taas laukalla
Mun ote ei pidä
Tuntuu ett lipeää
Huonees vieraita joista en kutsunu ketään
Ranteet kun kirjat on [C7]avattuna
Jos karkaisin ulos saisin sentään paleltua
Pitäkää tukenne
Menkää ny vittuun
Antakaa mun jäätyy ɾauhas
Jäätyä ɾauhas
Me ei tulla näkeen enää koskaan
Äänet huutaa niin hiljaa
Me ei tulla näkeen enää koskaan
Muistot sulaa lumen mukana